Saamelaiset ja saamelaisten myytit -seminaari

Kansanuskon päivän 2018 seminaarin aiheena ovat saamelaiset ja saamelaisten myytit. Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen teos Saamelaisten mytologia julkaistiin syksyllä 2018.

Ohjelma

13.15 Seminaarin aloitus Pohjoisen Etnologian Seuran varapuheenjohtaja, dosentti Risto Pulkkinen, Helsingin yliopisto ja Lapin yliopisto.

13.20 Konsta Kaikkonen, FM, tohtorikoulutettava, Bergenin yliopisto: Merihirviöitä ja noitakonsteja – kuvauksia saamelaisten noaidista ennen vuotta 1650

Esitelmä käy kronologisesti läpi kuvauksia saamelaisten rituaalispesialisteista (myöh. lähteissä noaidi) Adam Bremeniläisestä (1070-l.) ja islantilaisesta saagakirjallisuudesta Olaus Petri Niureniukseen (1640-l.) ja Peder C. Friisiin (n. 1632). Kronologisen tarkastelun jälkeen joidenkin tekstien konteksti otetaan tarkempaan käsittelyyn. Nostan esiin toistuvia aiheita, jotka kertovat skandinaavisten ja keskieurooppalaisten kristittyjen suhtautumisesta saamelaisiin ja heidän perinteisiinsä keskiajalla ja uuden ajan alussa.

14.00 Saamelaisten mytologian (SKS 2018) esittely

kirjoittajat Juha Pentikäinen ja Risto Pulkkinen 

kommenttipuheenvuoro Helga West, TM, toimittaja

14.40  Tauko

15.00 Juha Pentikäinen, FT, prof. emer., Helsingin yliopisto, professori, Lapin yliopisto, Mitä kertovat Pyhävaara ja Kitkan noidan hauta?

Pyhän maamerkit saattavat avautua, jos on into niitä etsiä ja paikan päällä rauhassa tulkita. Kitkan ja Maanselän lapinkyliä vaeltaneiden saamelaisten käännyttäjänä kunnostautui erityisesti "Tuderus tuo Herran pappi, jota vihas Lanta sekä Lappi." Rummut hän poltti ja pyhiä paikkoja tuhosi. Nimellä on pitempi muisti kuin ihmisellä. Jäi kuitenkin muutama paikannimi, kuten Pyhävaara, jäi tieto Kitkan noidan haudan paikasta, ennen kuin se siirrettiin museoon Ouluun. Mitähän ne kertoisivat, jos jaksaa etsiä ja mennä paikan päälle? Sampo Manninen ja Anne Murto ovat yhteisten löytöretkiemme aikana nauhoittaneet sekä löytäjän iloni että tulkinnat paikan päällä;  pyhää kiveä katsoen ja ensi kerran ihmetellen, mitä  paikalla oli tapahtunut ja miksi kaikki vaiettu niin, että reitti sinne on uudestaan löydettävä, itse paikkakin. Eettisesti tärkeää on  pohtia, kuinka vaalia paikkoja niiden pyhyyttä ja Kemin saamelaisten kulttuuriarvoja kunnioittaen. Onkohan viimein aika palauttaa Kitkan noidan hauta kaikkine sisaltöineen murhapaikalle? Kuinka kertoa Kemin Lapin ja sitä jutaneiden saamelaisten tarina, etenkin kun tuota kieltä ei enää puhuta. Esitykseen liittyy Sampo Mannisen ja Anne Murron kuvaamaa aineistoa paikan päältä.

15.40 Markus Mononen, TM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto: Åselen noitarummut – tutkiminen, haasteet ja uudet menetelmät

Eteläsaamelaiset noitarummut ovat säilyneen rumpukorpuksen suurin kategoria. Mykkinä lähteinä niiden pintakalvojen symboliikka ei kuitenkaan avaudu tulkitsijalle suoraan. Rumpujen tulkinnoissa eletään vieläkin suuressa kuvassa 1950-lukua. Uusia avauksia on kuitenkin tullut ja saralla ovat kunnostautuneet muun muassa Rolf Kjellström, Håkan Rydving ja Risto Pulkkinen. Yhdistelemällä näitä visioita sosiaalitieteiden niin kutsuttuihin yhdistelmämenetelmiin on luotavissa aikaisempaa relevantimpia analyysimalleja, kuten ”Kaavoittuneisuusanalyysimalli” (SAM: Schematization Analysis Model). Esityksessä käydään läpi mainitut modernit Åselen tutkimusmenetelmät ja pohditaan niiden kautta tuotetun tiedon luonnetta.

16.20 Risto Pulkkinen, TT, dosentti, Helsingin yliopisto ja Lapin yliopisto: Lisiä Mankeriin? Muuan ”aito” rumpu 1900-luvulta

Vain muutama ”aito”, siis suullisen perinteen varassa muodostunut saamelainen noitarumpu on tiedossa 1800-luvulta joko sellaisenaan säilyneenä tai selväpiirteisenä muistitietona. Nyt on Uumajan museoon päätynyt rumpu, joka kontekstitietojen perusteella on ollut 1900-luvun mittaan käytössä perinteisten saamelaiselinkeinojen edistämiseksi ja jonka kuvituksessa voidaan havaita selkeä aidon perinteen pohjavire. Esitelmässä kerrotaan näistä myöhäisistä rummuista ja analysoidaan alustavasti mainittua Uumajan rumpua.

17.00 Marja Pirttivaara, FT, MBA, Sitra: DNA-tutkimuksen mahdollisuudet saamelaisten alkuperän selvittämisessä.

Geenitutkimuksen metodien edistyessä myös vuosisatoja pohdittu kysymys saamenkansan alkuperästä on jälleen tullut ajankohtaiseksi. Esityksessä kerrotaan DNA-tutkimuksen mahdollisuuksista ja näköaloista saamelaisten suhteen.

17.40 Vapaata keskustelua ja seminaarin päätös

Lämpimästi tervetuloa!

Seminaarissa voit ostaa Saamelaisten mytologia -teoksen edulliseen 30 euron hintaan (norm. 37 €).

SKS:n juhlasaliin mahtuu sata henkeä.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.
Sisäänkäynti liikuntaesteisille on SKS:n Mariankadun puoleiselta ulko-ovelta (ks. Esteettömyys).

Seminaarin järjestävät Pohjoisen Etnografian Seura ry ja SKS.