Koltansaamen ja pohjoissaamen digitaaliset sanakirjat valmistuneet

Koltansaamen ja pohjoissaamen digitaaliset sanakirjat valmistuneet

25.8.2020/

Oulun yliopiston Giellagas-instituutti julkaisee koltansaamen ja pohjoissaamen digitaaliset sanakirjat. Kaikille avoin sanakirjojen julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 25. elokuuta klo 10 osoitteessa https://oulu.zoom.us/j/69319349687.

Molempien sanakirjojen toimitustyö on tehty pääosin Opetus- ja kulttuuriministeriön Oulun yliopiston Giellagas-instituutille myöntämän erityisrahoituksen turvin. Suomi–koltansaame-sanakirjan toteutus on ollut Saamelaiskäräjien, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, Helsingin yliopiston ja Tromssan yliopiston yhteistyötä. Alkuperäisen suomi–koltansaame-sanakirjan tekijänoikeudet ovat Saamelaiskäräjien.

”Näen erittäin tärkeänä sen, että myös saamen kielten sanakirjatyö elää ajan mukana. Näiden digitaalisten sanakirjojen julkaiseminen avaa aivan uusia mahdollisuuksia koltansaamen ja pohjoissaamen sanakirjojen käytölle, sillä ne ovat avoimia kaikille ja niiden käyttö on mahdollista ja helppoa missä vain”, iloitsee Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanakirjojen julkaisua.

Saamelaiskäräjät on ollut vahvasti mukana sanakirjahankkeessa. Suomi-koltansaame sanakirjan toimitustyöhön osallistuivat työryhmän äidinkielisinä jäseninä Saamelaiskäräjien koltansaamen kääntäjä Merja Fofonoff ja oppimateriaalityöntekijä Raija Lehtola. Koltansaamen kielenkäyttäjille on merkittävä asia, että sanakirja viimein julkaistaan.

”Sanakirjalle on ollut kova ja jatkuvasti lisääntyvä tarve. Erityisen tärkeää on se, että julkaistussa sanakirjassa löytyy hyviä sananmuodostusmalleja normitetussa kirjoitusasussa. Sanakirjan tarkistustyötä tulisi kuitenkin yhä jatkaa, sillä sanakirjan käsikirjoitus sisältää paljon erityissanastoa ja sen käsittelyyn tarvitaan lisää eri alojen asiantuntemusta sekä kielijaoston panosta”, kertovat Fofonoff ja Lehtola kokemuksistaan sanakirjatyöstä.

Koltansaamen sanakirjatyön aikana ilmeni tarve myös uusille normituksille. Kielennormitustyötä tehtiinkin erityisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteispohjoismaisen kieliyhteistyöelimen Sääʹm Ǩiõllkaʹlddin (Sámi Giellagáldun) koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoffin ja koltansaamen kielijaoston kanssa.

Uudessa digitaalisessa suomi-koltansaame sanakirjassa suomenkielisten hakusanojen määrä on yli 16.000 ja koltankielisten vastineiden lähes 19 000. Sanakirjan pohjana on Pekka Sammallahden ja Jouni Moshnikoffin vuonna 1991 julkaisema teos, jota Jouni ja Satu Moshnikoff ovat täydentäneet erityisesti 2000-luvun alkuvuosina. Sanakirja julkaistaan Tromssan yliopiston saamen kieliteknologian keskuksen, Giellateknon, alustalla ja se löytyy osoitteesta  https://saan.oahpa.no/fin/sms/. Sanakirja tullaan julkaisemaan myös painettuna versiona myöhemmin syksyllä 2020.

Pohjoissaame-suomi digitaalisen sanakirjan käsikirjoituksen on tehnyt emeritusprofessori Pekka Sammallahti aikaisempien sanakirjojensa (1989 ja 1993) pohjalta. Sanakirja sisältää runsaat 50 000 hakusanaa ja tekijä päivittää sitä jatkuvasti. Sammallahden sanakirja julkaistaan Tromssan yliopiston Divvun-projektin alustalla, osoitteessa http://satni.org/sammallahtismefin (linkki toimii 25.8.2020 lähtien).

Digitaaliset sanakirjat ovat tärkeitä monella tapaa. Ne mahdollistavat sanakirjojen helpon nopean käytön missä ja milloin tahansa, ja lisäksi avaavat mahdollisuuksia erilaisten kieliteknologisten sovellusten kehittämiseen ja aineiston päivittämiseen ja täydentämiseen. Digitaaliset sanakirjat ovat merkki myös elävästä ja kehittyvästä kielestä.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

ma. saamen kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa puh. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

https://www.samediggi.fi/2020/08/25/koltansaamen-ja-pohjoissaamen-digitaaliset-sanakirjat-valmistuneet/