Santiago de Cuban poikkeuksellisen rikas kulttuuriperinne houkuttelee lähemmin tarkastelemaan kaupungin kulttuuritaustoja ja kehitystä.
Kuuban asema musiikin suurvaltana perustuu osittain Orienten, eli mm. Santiago de Cuban, Guantanamon sekä Granman provinssien voimakkaaseen musiikkiperinteeseen. Espanjalaiset ja afrikkalaiset vaikutteet joutuivat siirtolaisuuden ja orjuuden alullepanemaan fuusioitumisprosessiin, joka 1800-luvun alussa synnytti ensimmäiset kuubalaisen creolikulttuurin, "cultura criolla"- manifestaatiot.
Santiago de Cubassa 1800-luvun lopulla syntynyt "Trova"-musiikki, eli kuubalainen perinteellinen laulelmamusiikki, sisälsi romanttisten teemojen lisäksi voimakkaita isänmaallisia painotuksia. Kaupunki on kuubalaisen trovan kehto, jossa edelleen elinvoimainen trova-perinne elää ja voi hyvin.
Son-musiikki syntyi Orienten syrjäseuduilla, Guantánamon provinssin vuoristoalueilla ja Cauto-joen halkoman tasangon viljelylueilla. Santiago de Cuban kaupunki oli Sonin ensimmäinen urbaani keskus, jossa triot ja Estudiantina-kokoonpanot tekivät sonia tunnetuksi; tanssimusiikkia, josta oli tuleva Kuuban kansan identiteetin osuvin kuvaaja. Santiagosta "Son"-musiikki aloitti Kuuban valloituksen ja Havannan kautta se levisi maailmalle, jossa se "Salsa"-nimikkeellä käännytti kansainvälistä tanssiyleisöä kuubalaisten rytmien suuntaan.
Haitin orjakapinan jälkimainingit toivat Itä-Kuubaan ranskalais-haitilaiset vaikutteet, jotka musiikissa "Contradanzan" ja Afrohaitilaisten musiikkivaikutteiden myötä lisäsivät aineksia jo sakeaan kulttuurikeitokseen.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Kuuba oli edelleen merkittävä siirtolaisuuden kohdemaa. Ehkä johtuen kuubalaisen kulttuurin "sekarotuisista" geeneistä, saaren musiikki on tänäkin päivänä elinvoimaista ja omaperäistä, tutustumisen arvoista.
Kuuban asema musiikin suurvaltana perustuu osittain Orienten, eli mm. Santiago de Cuban, Guantanamon sekä Granman provinssien voimakkaaseen musiikkiperinteeseen. Espanjalaiset ja afrikkalaiset vaikutteet joutuivat siirtolaisuuden ja orjuuden alullepanemaan fuusioitumisprosessiin, joka 1800-luvun alussa synnytti ensimmäiset kuubalaisen creolikulttuurin, "cultura criolla"- manifestaatiot.
Santiago de Cubassa 1800-luvun lopulla syntynyt "Trova"-musiikki, eli kuubalainen perinteellinen laulelmamusiikki, sisälsi romanttisten teemojen lisäksi voimakkaita isänmaallisia painotuksia. Kaupunki on kuubalaisen trovan kehto, jossa edelleen elinvoimainen trova-perinne elää ja voi hyvin.
Son-musiikki syntyi Orienten syrjäseuduilla, Guantánamon provinssin vuoristoalueilla ja Cauto-joen halkoman tasangon viljelylueilla. Santiago de Cuban kaupunki oli Sonin ensimmäinen urbaani keskus, jossa triot ja Estudiantina-kokoonpanot tekivät sonia tunnetuksi; tanssimusiikkia, josta oli tuleva Kuuban kansan identiteetin osuvin kuvaaja. Santiagosta "Son"-musiikki aloitti Kuuban valloituksen ja Havannan kautta se levisi maailmalle, jossa se "Salsa"-nimikkeellä käännytti kansainvälistä tanssiyleisöä kuubalaisten rytmien suuntaan.
Haitin orjakapinan jälkimainingit toivat Itä-Kuubaan ranskalais-haitilaiset vaikutteet, jotka musiikissa "Contradanzan" ja Afrohaitilaisten musiikkivaikutteiden myötä lisäsivät aineksia jo sakeaan kulttuurikeitokseen.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Kuuba oli edelleen merkittävä siirtolaisuuden kohdemaa. Ehkä johtuen kuubalaisen kulttuurin "sekarotuisista" geeneistä, saaren musiikki on tänäkin päivänä elinvoimaista ja omaperäistä, tutustumisen arvoista.
|
|
Maaliskuu 2010 |
|
||||
| Maanantai | Tiistai | Keskiviiko | Torstai | Perjantai | Lauantai | Sunnuntai |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 | 31 | ||||
Kuorofestivaalit 2009
Santiagon kansainväliset kuorofestivaalit 2009 järjestetään 25-29. marraskuuta.
Kirjoittanut peter 19 10 2009
Santiago de Cuban ensimmäinen naisorkesteri
Vuonna
1934 perustettiin Santiago de Cuban ensimmäinen naisorkesteri,
nimeltään ”Las Marietas”. Orkesteriin
kuului yhdeksän naista ja yksi miestrumpetisti, Emilio Corales.
Yhtyeen asessoreina ja musikaalisina johtajia toimivat Electo
Rosell, ”Chepín” ja Luis Mario Ferrer Callis.
Jäsenet olivat:
Valentina Callis piano ja johtaja
Belisa Rosell 1 viulu
Noelia Coss 2 viulu
Celeste Navarro 3 viulu
Rosa Sanchez kitara ja laulu
Caridad Callis rummut
Clara Callis kontrabasso
Rosa A. Rosabal maracas
Rita Callis bongot
Emilio Corales trumpetti
Vuonna 1937 trumpetin tilalle tuli huilisti María Caridad Bravo. Vuonna 1938 orkesterin nimi vaihtui; uudeksi nimeksi tuli ”Orquesta Ilusión”. Orkesteri lopetti toimintansa vuonna 1942.
Jäsenet olivat:
Valentina Callis piano ja johtaja
Belisa Rosell 1 viulu
Noelia Coss 2 viulu
Celeste Navarro 3 viulu
Rosa Sanchez kitara ja laulu
Caridad Callis rummut
Clara Callis kontrabasso
Rosa A. Rosabal maracas
Rita Callis bongot
Emilio Corales trumpetti
Vuonna 1937 trumpetin tilalle tuli huilisti María Caridad Bravo. Vuonna 1938 orkesterin nimi vaihtui; uudeksi nimeksi tuli ”Orquesta Ilusión”. Orkesteri lopetti toimintansa vuonna 1942.
Kirjoittanut peter 25 08 2008
Content Management Powered by CuteNews