Historia
Etnosoi! on jokasyksyinen festivaali Helsingissä konsertteineen, klubi-iltoineen ja oheistapahtumineen. Vuonna 1988 perustetun festivaalin ideana on innostaa yleisöä uusiin musiikkiseikkailuihin ja esitellä musiikkia eri puolilta maapalloa - erityisesti esiintyjiä, joita on nähty Suomessa tai Euroopassa harvoin jos koskaan. Etnosoi! on European Forum of Worldwide Music Festivalsin jäsen.Maailmanmusiikkia läheltä ja kaukaa
Etnosoi! on 20 toimintavuotensa aikana toteuttanut tavoitettaan innostaa yleisöä uusiin musiikkiseikkailuihin ja esitellä musiikkia eri puolilta maapalloa – erityisesti esiintyjiä, joita on nähty Suomessa tai Euroopassa harvoin jos koskaan. Festivaali on tuonut kuultavaksemme musiikkia lähes kaikista asutuista maanosista, unohtamatta omia kotoisia musiikkiaarteitamme. Artistien joukossa on ollut sekä maailman valovoimaisimpia maailmanmusiikin tähtiä että vielä täysin tuntemattomia lupauksia.
Ensimmäinen Etnosoi! vuonna 1988 toteutettiin kokonaan kotimaisin artistivoimin, mutta jo seuraavasta vuodesta lähtien festivaali oli kansainvälinen. Ensimmäisten kansainvälisten vieraiden joukossa oli unkarilainen Márta Sebestyén & Muzsikás, jonka solistin koskettava ääni levisi seitsemän vuotta myöhemmin suuren yleisön tietoisuuteen Englantilainen potilas -elokuvan soundtrackilta. Yhtye esiintyi Etnosoi!ssa uudelleen vuonna 1997, samana vuonna kuin Englantilainen potilas voitti yhdeksän Oscar-palkintoa.
Etnosoi!n ohjelma on sittemminkin ollut tiukasti ajassa kiinni tai jopa aikaansa edellä – esimerkiksi portugalilaisen Mísian vierailulla Etnosoi!ssa 1998 oli varmasti osuutensa fado-buumin käynnistymiseen Suomessa. Uransa nousujohteisessa vaiheessa festivaalissa ovat vierailleet myös kurdilaulajatar Aynur (1996) sekä Amadou & Mariam (Mali, 2000).
Maapalloa on kierretty Malawista (Chimwu Jazz Band 1990) Kirgisiaan (Anara Kenechbekova & Asylbek Nasirdinov 1996) ja Brasiliasta (Lenine 2000) Kuolan niemimaan Luujärvelle (Maria Zahharova & Ekaterina Korkina 1996). Kuubasta vieraita saatiin jo toisena vuonna (Aldo del Río 1989) ja kuubalaista musiikkia on kuultu myös kuubalais-suomalaisten kokoonpanojen keikoilla (Alberto y su Charanga 1994 ja Saóco 1997). Etnosoi! ja Maailman musiikin keskus ovat kantaneet pitkälti vastuuta myös afrikkalaisen musiikin tuomisesta Suomeen, joko omin voimin tai yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
Rajoja ylittäviä kokoonpanoja on ollut mukana usein, kuten chileläis-ruotsalainen duo Lautaro Parra & Birgitta Brorström (2001) ja etelä-afrikkalais-norjalais-ruotsalainen Shuttel '99 Band (1998). Erinomainen esimerkki rajat ylittävästä musiikillisesta yhteistyöstä on myös 2006 Lasten Etnosoi!ssa esiintynyt Amura, jossa jäsenten alkuperät ulottuvat Intiasta Turkkiin, Hollannista Uuteen-Seelantiin ja Senegalista USA:n kautta Suomeen.
Lapsille omaa etnoa on tarjottu säännöllisesti jo vuodesta 1999 lähtien, ensin Annantalolla ja viime vuosina Malmitalolla, jossa Lasten Etnosoi!ta vietettiin isänpäivänä 2007 työpajojen ja konserttien merkeissä jo viidennen kerran. Ensimmäistä Lasten Etnosoi!ta tähditti Piirpauke, lisäksi lasten omassa päivässä ovat esiintyneet muun muassa Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis (2002), Salsamania (2003) ja Pole Pole (2005). Vuonna 2007 Lasten Etnosoi! sai ihan oman kansainvälisen vieraansa, napolilaisen nukketeatteritaiteilija Bruno Leonen.
Yksi festivaalin alkuvuosien kotimaisista vakiovieraista oli ilahduttavan usein vieraillut Arto Järvelä, joka asteli lavalle milloin JPP:n, milloin Pinnin Poikien riveissä. Kotimaisen kansan- ja maailmanmusiikin kansainvälisessäkin maineessa olevista huippuartisteista festivaalissa ovat vierailleet myös muun muassa Kimmo Pohjonen, Maria Kalaniemi & Aldargaz, Värttinä ja Anna-Kaisa Liedes. 20-vuotisjuhlafestivaalin kotimainen merkkitapaus oli Sanna Kurki-Suonio Trion levynjulkaisu Kulttuuritehdas Korjaamolla.
Oman osuutensa festivaaliohjelmiston muodostumiseen ovat tuoneet kulloisetkin yhteistyökumppanit. Yhden ympyrän sulkeutuminen toteutui 20-vuotisfestivaalilla, jonka Äänen päivä toteutettiin yhteistyössä 10-vuotisjuhliaan viettävän Suomen Kurkkulaulajat ry:n kanssa. Ensimmäisen kerran yhdistyksen kanssa tehtiin festivaaliyhteistyötä vuonna 2002, jolloin Etnosoi! ja kurkkulaulajien Kieku-festivaali yhdistyivät yhdeksi festivaaliksi. Tuolloin kurkkulaulua kuultiin muun muassa tuvalaisen Chirlginchin-yhtyeen esittämänä.
Etnosoi!ssa on vuosien varrella vieraillut myös artisteja, jotka ovat liittyneet Maailman musiikin keskuksen tutkimusprojekteihin. Tästä esimerkkinä mainittakoon udmurtialaisen Beserman-ryhmän vierailu vuonna 1996. Ryhmän laulua oli tallennettu jo kenttämatkoilla Udmurtiaan, ja vierailun yhteydessä Maailman musiikin keskuksen studiossa äänitettiin vielä muutama raita INVOZHO - Traditional Songs of Udmurtia -kokoelmalle (GMCD 0510).
Etnosoi!-areenoilla, joina ovat toimineet sekä konserttisalit että klubimiljööt, on kuultu sekä perinteistä kansojen musiikkia, että fuusiota, jossa sekoittuvat eri musiikkityylit ja musiikkiperinteet. Festivaalin avoin linja on onnistunut houkuttelemaan yleisöä myös maailmanmusiikin harrastajapiirien ulkopuolelta, mikä on ollut yksi festivaalin päätavoitteista. 20-vuotisfestivaali toi ylpeänä maahan jälleen arvostettuja, mutta Suomessa vielä laajalle yleisölle tuntemattomia suuruuksia, kuten turkkilaisen musiikin kunnioitetun mestarin, kielisoitinvirtuoosin ja perinteisen turkkilaisen musiikin uudistajan Erkan OÄŸurin. Tehtävä jatkukoon!