Strategia

Maailman musiikin keskus ry:n strategia 2014–2020

TIIVISTELMÄ

Maailman musiikin keskus on yksi Suomenmusiikki-instituuteista. Sen keskeinen tehtävä on koota, tallentaa ja jakaa tietoa maailma musiikkikulttuureista. Toiminnallaan instituutti pyrkii edistämään tasa-arvoa ja  kulttuurien välisiä kohtaamisia.
Tavoitteiden toteuttamiseksi Maailman musiikin keskus järjestää koulutusta ja musiikkitapahtumia, tuottaa äänitteitä ja muita julkaisuja, tukee yhteyksiä alan toimijoiden välillä sekä Suomessa että kansainvälisesti, toteuttaa musiikkiin liittyviä kehitysyhteistyöhankkeita ja muita projekteja usein yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa, tarjoaa konsultointia, osallistuu tutkimustoimintaan ja tiedottaa alaa koskevista uutisista ja tapahtumista. Instituutilla on lisäksi oma kirjasto ja arkisto, jotka ovat kaikille avoimia.

Strategian valmistelua varten on analysoitu Maailman musiikin keskuksen toimintaympäristöä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Tutkimuksen perusteella maailman musiikin keskuksen toiminta on yleisesti koettu eri tahoilla mielekkääksi ja tarpeelliseksi, joskin resursseihin nähden hyvin laajaksi. Myös instituutin toiminnasta tiedottamiseen olisi syytä panostaa nykyistä enemmän.

Toimintaympäristön haasteet vahvistavat käsitystä siitä, että instituutin perustehtäväksi määritelty maailman musiikkien (musiikkikulttuurien) moninaisuuden esilletuominen on edelleen pidettävä toiminnan keskiössä.Tehtävän nähdään liittyvän vahvasti ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tukemiseen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Musiikki voidaan nähdä ihmisoikeutena: kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus omaan musiikkiin siinä missä omaan kieleen ja kulttuuriin ylipäätään.
Tämän oikeuden puolustamisessa ei ole kyse vain jo olemassaolevien musiikin muotojen suojelemisesta, vaan ennen muuta luovan toiminnan tukemisesta muuttuvassa maailmassa.

Ylikansallinen musiikkiteollisuus hallitsee musiikin kenttää globaalisti, mutta kaupallisesti menestyvät artistit edustavat vain hyvin kapeaa alaa maailmanmusiikkien kirjosta, kun taas muiden esiintyjien ja musiikkityylien on erittäin vaikea päästä esille. Musiikkiteollisuuden ja valtamedian toimintatavoista, jopa musiikkisensuurista johtuen monien kansojen musiikkeja, kieliä ja kulttuureja uhkaa marginalisoituminen ja jopa kuolema. Uudet musiikinvälityskanavat internetissä luovat toisaalta mahdollisuuksia mutta samalla myös uhkia tähän perspektiiviin. Ongelmia tuottavat lisäksi tekijänoikeuslakien länsimaiset lähtökohdat.

Yhteiskunnan tuki kulttuurin alalla on laskusuunnassa. Valtaväestöä heikommassa asemassa olevat ihmiset, Suomessa esimerkiksi monet maahanmuuttajamuusikot, eivät välttämättä tiedä musiikin alan tukimahdollisuuksista tai osaa hakea tukea omaan toimintaansa. Tuen väheneminen koskee myös niiden musiikin ja kulttuurien tutkimusta, jotka ovat Maailman musiikin keskuksen toiminnan keskiössä. Samaan aikaan kun toiminnan rahoittamiseksi on löydettävä uusia keinoja ja kanavia, on Maailman musiikin keskuksen myös vastattava haasteeseen entistä enemmän valtakunnallisena toimijana. Tässä on vuonna 2010 käynnistynyt monipuolinen yhteistyö tamperelaisen Kulttuuriosuuskunta Uulun kanssa ollutkin hyvänä viimeaikaisena avauksena.

Etnosoi!-festivaali on Maailman musiikin keskuksen näkyvin toimintamuoto. Kävijätutkimuksissa festivaali on arvioitu toistuvasti erittäin positiivisesti. Festivaali pyrkii jatkossakin tuomaan Suomeen esiintyjiä, joita täällä ei muuten kuultaisi - näin se voi myös saavuttaa uusia yleisöryhmiä. Samanaikaisesti viestinnässä vahvistetaan tietoa siitä, että Etnosoi! on nimenomaan Maailman musiikin keskuksen tuotanto.

Maailman musiikin keskuksen tarjoaman koulutustoiminnan lähtökohtana on kaikkien ihmisten musikaalisuus ja luovuus sekä mahdollisuuksien tarjoaminen itseilmaisuun musiikin keinoin.
Koulutusta tarjotaan erityisesti sellaisista musiikeista, joiden käsittely on marginaalissa koulujen ja musiikkioppilaitosten opetussuunnitelmissa. Lisäksi korostetaan kulttuurinäkökulmaa: musiikki ei ole vain ääntä tai harvojen lahjakkuuksien taidetta vaan ihmisten välistä kommunikaatiota ja yhteisöllistä toimintaa.

STRATEGIA KOKONAISUUDESSAAN