Peten Santiago de Cuba

Santiago de Cuban poikkeuksellisen rikas kulttuuriperinne houkuttelee lähemmin tarkastelemaan kaupungin kulttuuritaustoja ja kehitystä.

Kuuban asema musiikin suurvaltana perustuu osittain Orienten, eli mm. Santiago de Cuban, Guantanamon sekä Granman provinssien voimakkaaseen musiikkiperinteeseen. Espanjalaiset ja afrikkalaiset vaikutteet joutuivat siirtolaisuuden ja orjuuden alullepanemaan fuusioitumisprosessiin, joka 1800-luvun alussa synnytti ensimmäiset kuubalaisen creolikulttuurin, "cultura criolla"- manifestaatiot.

Santiago de Cubassa 1800-luvun lopulla syntynyt "Trova"-musiikki, eli kuubalainen perinteellinen laulelmamusiikki, sisälsi romanttisten teemojen lisäksi voimakkaita isänmaallisia painotuksia. Kaupunki on kuubalaisen trovan kehto, jossa edelleen elinvoimainen trova-perinne elää ja voi hyvin.

Son-musiikki syntyi Orienten syrjäseuduilla, Guantánamon provinssin vuoristoalueilla ja Cauto-joen halkoman tasangon viljelylueilla. Santiago de Cuban kaupunki oli Sonin ensimmäinen urbaani keskus, jossa triot ja Estudiantina-kokoonpanot tekivät sonia tunnetuksi; tanssimusiikkia, josta oli tuleva Kuuban kansan identiteetin osuvin kuvaaja. Santiagosta "Son"-musiikki aloitti Kuuban valloituksen ja Havannan kautta se levisi maailmalle, jossa se "Salsa"-nimikkeellä käännytti kansainvälistä tanssiyleisöä kuubalaisten rytmien suuntaan.

Haitin orjakapinan jälkimainingit toivat Itä-Kuubaan ranskalais-haitilaiset vaikutteet, jotka musiikissa "Contradanzan" ja Afrohaitilaisten musiikkivaikutteiden myötä lisäsivät aineksia jo sakeaan kulttuurikeitokseen.

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Kuuba oli edelleen merkittävä siirtolaisuuden kohdemaa. Ehkä johtuen kuubalaisen kulttuurin "sekarotuisista" geeneistä, saaren musiikki on tänäkin päivänä elinvoimaista ja omaperäistä, tutustumisen arvoista.